tiistai 31. tammikuuta 2012

Rati riti ralla tuli talvi halla

"Kuuraparta tuiskutukka, lumiviitta harmaasukka.
Rati riti ralla sellainen on halla.

Rati riti ralla. Mistä tuli halla?
Tuolta Pohjan tuntureilta,
Lapin lasten laitumilta.
Rati riti ralla, sieltä tuli halla.
Rati riti ralla,
mitä teki halla?


Puhui metsät puhtahiksi,
jäät ja järvet kantaviksi.
Rati riti ralla, sitä teki halla.


Rati riti ralla, hyvin teki halla:
saapi lapset lasketella,
luistella ja lauleskella.
Rati riti ralla, kiitoksia halla!"






Käytiin äänestämässä vaalipäivänä.
"maaaliiiii! JEE!"
Isänsä poika
Mummilan lampi oli jäätynyt
N:n uudet luistimet ja kypärä
"N on maaissa"


Singstars
:D
No nyt on tullut talvi. Ja kylmä.
Täällä taistellaan flunssaa vastaan kulhollisilla hedelmiä ja muita keinoja.
N sai ensimmäiset luistimensa ja niitä on ehditty testaamaan jo muutaman kerran. Eihän se pystyssä pysy mut jostain pitää aloittaa. Maasta se pienikin ponnistaa ;).

Nyt tää mummo lähtee ostamaan kenkiinsä liukuesteitä ja samalla ruokakauppaan.
Otetaan ilo irti talvesta kun se kerran on. Tosin pakkanen sais painua alle -10 asteeseen.

Kuukauden ilo: ihana lisääntyvä valo!

lauantai 21. tammikuuta 2012

.

Oltiin viikko sitten tampereella. Serkukset pääsi pitkästä aikaa leikkimään yhdessä. Kaikki kuus olis voinu kuulua samaan sarjaan ulkonäön ja ikänsäkin puolesta. N:ssa ja K:ssa on kyllä todella paljon samaa näköä!
Tampereella vois olla ihan mukava asua.. saas nähdä.

Vois olla samaa sarjaa :)


Isoveli koirapuvussa (osassa siitä)

pikkusisko
 Eilen nuo herrantertut oli keksiny hauskan jutun ja levittäny isin pringlesit makuuhuoneen lattialle. I rohmus niitä kauheella kiireellä tietäen varmaan, että pian se hauskuus loppuu.
I on muutenkin aina ihan täpinöissään kun tekee jotain kiellettyä. Lähtee kauheella kyydillä karkuun.
Tää tihutyö tapahtui just ennen sitä sormihommaa.

I katsoo isiä siihen malliin että on täysin viaton pikku piltti...




vähä levitetään vielä näitä...
Meillä on unirytmi lähtenyt korjaantumaan ihan itsestään. Lapset nukahtaa joskus 8.30-9.30 ja herää 9 paikkeilla. Oikeastaan aika täydellinen rytmi. Seuraavaksi pitäis saada tuo I:n yösyöminen pois eli tankata se täyteen puuroa tms. nukkumaanmennessä. Syöminen ei vielä ihan täydellisesti I:n kohdalla mene, mutta parempaan päin.
Eilen oli I:n neuvola aamulla tuon kasvun merkeissä. Hyvin oli kasvanut. Pituus oli tasan 73cm (+2cm/kk)
ja paino 9.220kg (+450g)

I:n kasvua:

0kk: 3910g  51cm
1kk: 4620g  54,5cm
2kk: 5950g  59cm
3kk: 6305g   61,5cm
4kk: 7280g  66,5cm
5kk: 7780g  66,5cm  
6kk: 7850g 67.5cm (5-6kk mittaukset on samassa kuussa otettuja, mutta 3vkon välein)
7kk: 8410g  70cm
9kk: 8770g  71.3cm
10kk: 9220g  73cm

Ps. Outoa ja ihanaa kun on ollut jo useamman tunnin hereillä ja kello on vasta 11.30. Nautin!
Eilen oli ensimmäinen päivä kun lisäsin thyroxinin annostusta. Kyllä tää tästä :)

Vaatekaapin vaarat (ei herkille)

Eilen sattu haaveri. Olin pyytänyt N:aa hakemaan takin ja kengät eteisen kaapista. Oltiin lähdössä ulos "lakkee mäkee" kun sitä lunta vihdoin oli ja tuli. Hain I:n kaapin edestä pois ja jätin N:n sinne. Kerkesin keittiöön hakemaan vesilasia kun alko kuuluu ihan selvää kipuitkua ja kiirehdin nopeesti takas miettien mitä ihmettä sille on voinu sattua siellä. Jääny hengariin kiinni?! Kaatunu?
Oliski ollu.

Mulla tekee niin pahaa muistella sitä kun menin siihen.
Sillä oli sormi jäänyt saranan väliin, ei oven ja saranan, vaan oikeestaan saranan keskelle.
Menin ihan paniikkiin ja hysteeriseksi ja huusin Tuomasta vessasta pois kun samalla koitin saada sormea pois tuolta. Tekis mieli oksentaa kun ajattelenki sitä että käänsin ovea ensin vähän väärään suuntaan. (Ja koko eilisen ja osan yötäki mietin että kuinka paljo sitä käänsin sinne ja tuliko tuo haava suurimmaks osaks sitte siitä.) Onneksi aivot selkes siinä panikoidessa ja huomatessa ettei se avaudukaan niin. Ja kun ei oo noita saranoita kauheesti tullut tutkittua niin ei sitä siinä tilanteessa ollut niin kristallinkirkkaana se, miten noi toimii.
Kun oliskin tajunnu heti avata oikeeseen suuntaan, kun se lähti sitten niin nätisti siitä.

Seuraavaksi huomasinkin että lähes koko sormenpää on auki ja painoin paperilla sormesta samalla kun vieläki vähän paniikissa (joo, N oli varmaan enemmän itkunen mun hysterisoinnin takia :S) tiuskin T:lle, että pukee salamana I:n ja itsensä. I:lla oli sentään päivävaatteet toisin kuin N:lla, joka oli pelkässä vaipassa. Puin N ja itseni ja rauhotuin kunnolla siinä samalla. Mentiin tk:hon eikä N itkenyt oikeestaan missään vaiheessa pää punaisena, vaan oli tosi reipas. Matkalla osoitteli "kaivui" kaivureita ja "unta" lunta. Anniina (N:n kaveri) oli käynyt hammaslääkärissä edellisenä päivänä joten autossa hoki myös että "Noe menne lääkäiin" ja "Ei Anniina mee lääkäiin".
Siellä sormi huuhdeltiin hanan alla ja koska N oli haluton sitä esittelemään niin lääkäri päätti ettei sille tehdä muuta kuin teipataan. Kynsi on menetetty tapaus mut kasvaa uudestaan ja lapsilla onneksi paranee kaikki nopeesti.

Viikonloppusuunnitelmat meni uusiksi. Piti lähtee laskee mäkeä ja luistelemaan koko perheellä, mutta koska tuota sormea pitää ainakin pari päivää varoa niin keksitään jotain muuta kivaa.
Ensviikolla käydään hakemassa N:lle ensimmäiset luistimet ja kypärä. Käytiin jo katsomassa niitä, mutta jätettiin kauppaan että N malttais pysyä sisällä vähän paremmin.


Tuonne väliin se jäi :S







Eilen N ei vielä antanut tuohon koskea oikeastaan ollenkaan, kuten ei noihin viereisiin sormiinkaan, joten sormi näyttää vielä ehkä pahemmalta mitä se esimerkiksi tänään oli kun vaihdoin teipit. Kynsi on siis puolesta välistä pituussuunnassa poikki ja se haava jatkuu niin että koko sormenpää on yli puoliksi irti.
Eilen N:lla oli selvästi ajatus paljon tapahtuneessa kun hoki vähän väliä että "Tuli pipi. Kaappi." ja kävi välillä vaatekaapin oven edessä sanomassa samaa.
Täällä on haliteltu ja pussailtu extrapaljon. Ja keksitty kivaa tekemistä.



Lääkäriin lähtiessä tuli liian pieni paitakin päälle.
Isi osti Car2 -autoradan joka mun mielestä oli turha ostos alunalkaen. Onhan se vähän liian pieni vielä vaikka osaskin ajaa tuolla. Saa ostaa pois siis joka haluaa. Pelkään nimittäin että koko rata on pian rikki ja siinä pitää olla itse vahtimassa ja auttamassa kun N ajaa.

Että sellasta.

torstai 12. tammikuuta 2012

Kaipaan luonnonvaloa!

Tätä blogia ei ole tehnyt kauheesti mieli päivittää. Luonnonvalon vähyys saa mut kuvaamaan tosi vähän ja nekin kuvat on surkeita. Tällä hetkellä ei oo mitään ohjelmaakaan koneella millä sais vähä fiksattua niitä.




Kutomista, suunnitelmia, muistiinpanoja, haaveilua, niskasta kiinni ottamista, aikaansaamista, selvyyksiä, muutoksia.. niistä on tammikuun alku tehty.









<3

Nuorimmainen söi sunnuntaina ensimmäisen lähes kokonaisen hedelmäpiltin! Kunnioitettavassa 9,5kk iässä. Ennen sitä alas meni korkeintaan yksi lusikallinen. Tiistaina ja keskiviikkona meni pottuporkkana. Reppana väsyneenä meinas nukahtaa syöttötuoliin ja äiti vaan nauraa räkätti vieressä ja juoksi hakemaan kameraa.
Kaks "historiallista" tapahtumaa yhtäaikaa. Alas meni pilttiä ja tyttö oli nukahtamassa ennen klo. 22 eikä ollut edes tissillä.
Sormiruokailu on onnistunut ihan hyvin jo jonkin aikaa.

Meillä on rytmit kuin taikaiskusta alkanut palata takaisin normaaliin. Toivottavasti on heitetty hyvästit yövalvomisille ja univelan kerryttämiselle. Ensin I nukahti jo klo. 23. Sitten klo 24. Sitten taas klo. 23 ja nyt ennen klo. 22. Tästä on hyvä jatkaa.

Itsellä oli labrat viime viikon tiistaina. Torstaina hain reseptin Thyroxiniin. Kilpirauhasen vajaatoiminta selittää monta asiaa. Jospa sitä pikkuhiljaa alkaa olee energiaa tässä huushollissa jollain muullakin kuin lapsilla.

Tällä hetkellä tuntuu, että palaset alkaa loksahtelee paikoilleen ja pikku hiljaa helpottamaan. Tulis vaan jo kevät ja valoa lisää!




.


maanantai 2. tammikuuta 2012

Ähky

Mulla on jokasortin ähky. Koneisiin, nettiin, syömisiin, liikkumattomuuteen ym. liiittyen. 
Kamala olo psyykkisesti ja fyysisesti kun ei välitä siitä mitä kroppa haluaa.
Mietin blogin jatkoa. Tosin nyt kun on taas oma kone piiiitkästä aikaa käytössä niin varmasti on enemmän intoa blogeiluunkin. Sillä hikisellä miniläppärillä heitän vesilintua. 

Joulu oli ja meni. Sitä viime vuonna vallinnuta kokonaisvaltaista joulufiilistä ei näkynyt, mutta jotain pientä kuitenkin.
Lahjoja ostettiin toisin kuin viime vuonna. Ne ei sitä joulua kuitenkaan tuonut. 

Uusi vuosi vaihtui Jyväskylässä. Tosin N pelkäs raketteja hurjasti, joten niiden ihailu jäi oikeestaan kokonaan. 
Muuten oli kyllä kivaa. Nähtiin pitkästä aikaa sukulaisia ja kavereita. Ja raksalla vierailu ei auttanut ollenkaan mun talokuumeeseen!!








Muistorikasta uutta vuotta!