Kaipaan luonnonvaloa!

Tätä blogia ei ole tehnyt kauheesti mieli päivittää. Luonnonvalon vähyys saa mut kuvaamaan tosi vähän ja nekin kuvat on surkeita. Tällä hetkellä ei oo mitään ohjelmaakaan koneella millä sais vähä fiksattua niitä.

Kutomista, suunnitelmia, muistiinpanoja, haaveilua, niskasta kiinni ottamista, aikaansaamista, selvyyksiä, muutoksia.. niistä on tammikuun alku tehty.

<3

Nuorimmainen söi sunnuntaina ensimmäisen lähes kokonaisen hedelmäpiltin! Kunnioitettavassa 9,5kk iässä. Ennen sitä alas meni korkeintaan yksi lusikallinen. Tiistaina ja keskiviikkona meni pottuporkkana. Reppana väsyneenä meinas nukahtaa syöttötuoliin ja äiti vaan nauraa räkätti vieressä ja juoksi hakemaan kameraa.
Kaks "historiallista" tapahtumaa yhtäaikaa. Alas meni pilttiä ja tyttö oli nukahtamassa ennen klo. 22 eikä ollut edes tissillä.
Sormiruokailu on onnistunut ihan hyvin jo jonkin aikaa.

Meillä on rytmit kuin taikaiskusta alkanut palata takaisin normaaliin. Toivottavasti on heitetty hyvästit yövalvomisille ja univelan kerryttämiselle. Ensin I nukahti jo klo. 23. Sitten klo 24. Sitten taas klo. 23 ja nyt ennen klo. 22. Tästä on hyvä jatkaa.

Itsellä oli labrat viime viikon tiistaina. Torstaina hain reseptin Thyroxiniin. Kilpirauhasen vajaatoiminta selittää monta asiaa. Jospa sitä pikkuhiljaa alkaa olee energiaa tässä huushollissa jollain muullakin kuin lapsilla.

Tällä hetkellä tuntuu, että palaset alkaa loksahtelee paikoilleen ja pikku hiljaa helpottamaan. Tulis vaan jo kevät ja valoa lisää!

.