keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Isin paikalla



Yks onnellinen isin paikalla. Koko yön äitin ja isin sängyssä. Välillä voisin harkita isompaa sänkyä johon mahduttais me kaikki. On niin ihana mennä lasten väliin tai viereen nukkumaan. Kuunnella tuhinaa ja silittää pehmeitä hiuksia. Pitää kiinni kädestä. Silittää. Pakahtua rakkaudentunteeseen. (Niitä on niin superhelppo rakastaa nukkuessa vaikka päivä ois ollu miten hirveä ja hermoja raastava.)
On niitä muutenkin helppo rakastaa. Päivääkään en vaihtais pois.

Rakastan noita tenavia.Yli kaiken ja enemmän. (Oon ollu jotenki ylitunteellinen viime aikoina).

Muista yöllä varpaat aina,
isän, äidin nenään paina.
Kädet kun laitat selän alle,
maistuu uni paremmalle.
Taukojumppa muista pitää, 
ettet ala sänkyyn itää.
Siispä kello kaksitoista,
liike lähtee pikkujaloista.
Venytä ja heiluttele,
soi unimaassa ukulele.

Näillä sanoilla toivottelen hyvää yötä ;) kokemuksen syvällä rintaäänellä.
Viimeiset kynttilät rupeaa sammumaan. Kuppi teetä toi ihanan lämpimän olon. Sänky kutsuu vaikka joku sieltä puuttuukin. Aamulla pitkästä aikaa neuvolaan.

Ps. En millään saa runossa näkymään y-kirjainta kunnolla ja se näkyy u:na. Kokeilin vaikka mitä, mutta jostain syystä ei onnistu.

2 kommenttia:

  1. Mä oon miettinyt monesti että laitetaan johonkin huoneeseen vaan patjoja lattialle ja nukutaan kaikki siellä! Meillä nukutaan jokainen (tai ehkä isä ei) paljon paremmin kun kaikki ollaan lähekkäin. Kukaan ei heräile ja kaikki nukahtaa paremmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo ois kyllä kiva idea. On käyny munki mielessä. Unihuone. yhteinen koko perheelle.
      Meilläkin on yöt rauhallisempia kun kaikki nukkuu samassa sängyssä.

      Poista

Kommentit piristävät, kiitos! :)