Perhepotretti ja lähes ainoa laatuaan. Tästä sitte iso suurennos ja seinää koristamaan ;).
Huomenna oon niin lomalla! Lepolomalla. Hermolomalla.
Lähes neljä päivää ja kolme yötä ilman ketään muuta huolehdittavaa kuin itseni, ja siitäkään en lupaa suoriutua kuin hengissä. Tissiltävierotusitkut ja muut mukavat jää suurimmaks osaksi miehen ja mun siskon harteille. Mutta monestihan se on onneks niin että kaikki meneeki loistavasti kun ei oo äiti paikalla jolle kiukutella.
TSEMPPIÄ kotiporukalle! Lupaan olla hengessä mukana - jälkeenpäin.
Lomalomaloma! Saaristoon eikä tarvi koko ajan ressata että missä jompikumpi on ja onko joku jo kerenny melkeen veteen asti. Saan toivottavasti nukkua heräämättä läpi yön, tai päivän. Yöheräilyjä meillä on siis edelleen vähintään pari kolme kertaa yössä. Ei poikkeuksia ainakaan positiiviseen suuntaan.
Oon ihan niin puhki ja hermoheikkokin väliin kuin teksti antaa ymmärtää. Miehen pitkät työpäivät ja työreissut vaatii veronsa multakin. Tosin mieskin on loman tarpeessa ja sinne pääsemässäkin.
Jos tuo imettämisen lopetus nyt onnistuu, niin uskon että arkikin alkaa sujumaan paaaaljon paremmin.
Ja nyt kun kilpirauhaslääkitys on taas nostettu isommaksi, niin alkaa olee energiaa taas.
Eka yö erossa nuoremmasta lapsesta. Jännittää ja mietin koko ajan että josko en lähtiskään, mutta tiedän että parempi ku vaan otan ja lähden. Alkaa olee niin pinna kireellä.
Ystäviä näkee niin harvoin, että arvostan jokaista hetkeä potenssiin tuhat.
Nyt on siis kumpaisellekin mökille lähtijälle tiedossa kunnon lepoloma.
En malta odottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit piristävät, kiitos! :)