Tänään sain siivottua. Meillä kävi myös vieraita aika kaukaa eepeeltä. Tuolla nuo nukkuvat parkkiksella asuntovaunussa rakkaat reissulaiset. Huomenna niiden matka jatkuu takaisin pohjoisemmaksi. Lämmin kiitos käynnistä! Tulkaa pian uudestaan.
Näiden päivien ja iltojen jälkeen sitä kaipaa asumaan lähemmäs niitä tärkeitä ihmisiä. Miten paljon voimia saakaan arkeen kyläilyistä. Ja se lasten ilo on itkettävän ihanaa katsottavaa. Serkukset oli kaikki niin mielissään kun näkivät toisiaan pitkästä aikaa.
Pitkästä aikaa keittiökin on siivottu nukkumaan mennessä....
ja muistin jopa antaa vieraskirjan täytettäväksi.
Kuvat on otettu puolen yön jälkeen. Sinnikäs tyttö.
Saan sen nukahtamaan syliin pienestisievästi hyppyyttämällä sylissä. Mahassa puuroa kanelilla ja maitoa lehmästä. Poltan juhlan kunniaksi nuo loput liivinsuojat ammeessa... :P
Öisin tuo nuorempi herää kerran tai kahdesti enää. Huonoimpina öinä tunnin välein. Heräilyt kestää 15 minuutista pariinkin tuntiin. Ja se on just sitä itkua ja hammastenkiristystä. Mieletöntä kiukkua ja pettymystä mutsiin.
Aamuisin yön jälkeen "virkeenä" saatan repsahtaa lisäunien toivossa. Mutta jos en aivan univeloissani houri niin yöt alkaa helpottamaan ja päivät myös. Jippii!
Loppu kuppi teetä on jo jäähtynyt ja silmät painaa satatonnia. Oisin saanut jo nukkua lähes kaksi tuntia, mutta mun on saatava tää hiljainen hetki joka päivä. Meni se kuin myöhään tahansa.
Ps. Mies ei ollut ollenkaan tyrmäävällä tuulella koiran suhteen. Tosin jotain niihin liittyvää se tyrmäs.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit piristävät, kiitos! :)