Sateenkaaria

Kahden viikon takaisella reissulla käytiin siis treellä ja seinäjoella.
Kun on lähes koko kesän reissannut ja reissut on ollut ystäviä pullollaan, niin kotona olo takkuaa ja mietinkin miten me selvitään tästä sosiaalisen elämän puutteesta. Miks kaikki tärkeät asuu niin kaukana?

Lähdettiin reissuun keskiviikkona ja tultiin takas maanantaina. 5 yötä, 4 eri yöpaikkaa, 7 kyläilypaikkaa ja ihania koteja, 6 kirppistä, useamman käden sormilla laskettavat ystävät sekä mulla että kavereilla, n. 700 ajokm, hyviä uimarantoja ja paljon ostoksia kirppiksiltä.
Kiitokset Myyrälle ja Ridelle kuin myös Salgelle. <3
Jokaisessa paikassa ois halunnut viipyä kauemmin, mutta nyt tehtiin lyhyempiä kyläilyreissuja jokaiselle.
Oma auto jäi korjaukseen sjoelle ja otettiin kotimatkalle laina-auto.

Myös suojelusenkelit osoitti olemassaolonsa. Nukahdin kotimatkalla rattiin aika yllättäen ja heräsin vastaantulevien kaistalta. Ikinä ei ole kuolema ollut niin hiuskarvan varassa. En siis ollut lähtenyt väsyneenä ajamaan, vaan vireystila laski hieman alle 10min ennen nukahtamista.
En tiedä heräsinkö vastaantulevan rekan tööttäykseen vai kuinka nopeaa asiat kävi. Kun heräsin niin rekka oli niin lähellä, että jos laina-auton ohjaus ei olis niin yliyliherkkä niin meitä ei enään olis. Ennen kuin tajusinkaan niin olin tehnyt väistöliikkeen omalle kaistalle. Olisin voinut koskea kädellä sen rekan kylkeen hetken verran. Siinä olis mennyt kasaan moni muukin auto. Onneksi lapset nukku takapenkillä.
Hetken sen jälkeen ajelin suht rauhallisena ja soitin miehelle että mun olis pakko nukahtaa hetkeksi. Miehen kysyessä miksi, tajusin tilanteen kunnolla ja järkytys tuli hieman jälkijunassa. En muista millon viimeksi olisin itkenyt niin paljoa. Ohjasin auton sivuun ja rauhoituin hetken ennen kuin pystyin edes puhumaan.
Sää oli kaiken lisäksi sateinen ja harmaa.
En tiedä millon uskallan lähteä ilman miestä ajamaan taas pitkää matkaa.

Kaikesta huolimatta ihana reissu. Viikonloppuna lähdetään taas eteläpohjanmaalle. Koitan saada kodin kuntoon ja pyykkiä pestyä sitä ennen oikein urakalla. Koti on niinku pommin jäljiltä eikä loppua näy.