sunnuntai 8. heinäkuuta 2012
Lomareissun ensimmäinen etappi oli n. 100km päästä kotoa. Kuitenkin perillepääsyyn meni yli 2h odottamisineen. Se teki sen tunnelman. Pimeys ja ajoneuvojen valot jonossa. Keltaisia liivejä.
Mies näki ensimmäisenä ekan kyltin.
Oli ihana nähdä ystäviä ja sukulaisia. Monia pitkästä aikaa. Oli ihana viettää aikaa ystävien kanssa yksinkin, miehen ollessa lasten kans jossain. Oli hetken verran vähän niinku ennen. Ihanat rakkaat ystävät.
Harmittaa että otin kuvia niin vähän.
Lähtiessä iski haikeus. Tälläkin kertaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Se haikeus toisaalta niin ihana asia. Hyvähaikeus. Ei suruhaikeus.
VastaaPoistaOn. Ja samalla alkoi vuoden mittainen odotus. Ja viimeistään jouluna se alkaa ihan tosissaan.
VastaaPoistaKesän kohokohta, vaikka mikä tulis. Joskus haaveilin että asuttais aina niin :D.