Sain viikonloppuvapaan. Edellistä kertaa en muista. Tuli siis enemmän kuin tarpeeseen.
Suuntasin junalla kohti pohjoista ja ihania naisia. Juna ja nuo ystävät kuuluu jotenkin erottamattomasti yhteen.
Vanhat ystävät. Saunomista. Laulamista. Musiikkia. Teiniaikojen muistelua. Takkatuli. Törkeän hyvää kasvisruokaa! Hyvät yöunet. Ihana ja asukkaiden näköinen koti. Yövaatteissa lojumista ja omaan napaan tuijottelua. Kikatusta ja naurunräkätystä unohtamatta.
Täy-del-lis-tä. Kiitos naiset!
Ja nyt tiedän ainakin kaks ihmistä joilta saan hyviä vinkkejä kasvisruokiin. Sanoo yks joka sai kammon kasvispöperöihin koulun karseista kasvispihveistä ja muista.
Eikö onnistuneen viikonlopun tunnista siitä, että melkein unohti olevansa äiti? Ja sain ihmetellä sunnuntaina lapsen soittaessa että onko mulla jo noin iso lapsi?! "Miten se puhuu noin hyvin?"
Asemalla vastassa olleet lapset kruunas viikonlopun. Syliin juokseva hihkuva poika ja isin sylistä vilkuttava tyttö. Murut <3!
Vaikka reissusta mukaan tarttui armoton flunssa, niin tuo ulkona säteitään heittelevä kirkas pallo kyllä lohduttaa.
Ps. Viikonlopun ihanat ja symppikset miehet kivalla hyvänmielenbiisillä. Näitä lisää!
"..Ei ollut synkkii pilvii taivaalla..."
Kun saa hetken omaa aikaa jaksaa taas arjessa paremmin ja nauttii siitä. Toi viimenen kuva kolahti minuun,arjen kauneus.
VastaaPoistaTotta joka sana. Yövalvomisetkin menee helpommin.
Poista:)
<3
VastaaPoista<3
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista