Kotipaikkaan tutustumista.
Kyllä tää on hieno paikka! En malta odottaa kevättä ja kesää.
Lähtö venyi aika myöhäiseen mutta lopulta päästiin lähtemään retkelle.
Nuotiopaikoille pääsi hyvin tallattuja polkuja ja siltaa pitkin. Ilman taskulamppuja jätettiin kuitenkin kotimatka pimeässä metsässä väliin ja oikaistiin jäätä pitkin.
Täällä tuntuu olevan paljon tekemistä lapsiperheelle ja muutenkin.
Miten voi olla että koko talosta ei löydy yhtä ainoaa reppua?! Olis nimittäin aika paljon mukavampi retkillä kuin muovipussi.
Ala-asteella laulettiin paljon näitä:
Puolalainen nuotiolaulu
Meill' on metsässä nuotiopiiri, missä kuusten kuiske soi.
Kipunat kohti tähtiä kiirii, lähipuutkin punervoi.
Ja me muistain sankariaikaa, sadun tenhon tunnemme taikaa,
kun laulumme yön yli kiirii j akun hongat huminoi.
Tuli leiskuen nuolevi puuta, hämy verhoo metsän, maan.
Jutut kuulemme, huudot, ei muuta, sydän syttyy tuntemaan.
Ja me muistain...
Ja kun himmenee hiipuva hiillos ja kun lankee lauha yö,
viime laulussa harras soi kiitos, Pyhän Yrjön kutsuu työ.
Ja me muistain...
Iltanuotiolla
Tänne polkumme johtaa, luokse iltanuotion.
sadun piirin ken kohtaa, tuntee metsän kaipion.
Tuli räiskyy nuotiossa, savu hiljaa leijailee
ja nyt illan tummetessa, metsä meille kuiskailee.
Hämy hiipii ja saapuu taikahetki leiriyön.
Sävel kiirii ja haipuu taakse jylhän korpivyön.
Tuli räiskyy nuotiossa...
Hetki kauneinkin päättyy, tuli sammuu, hiiltyy pois.
Retki nuoruuden säilyy, kuin se unta ollut ois.
Tuli räiskyy...
(sävel ja sanat: Martti Piha)
Täältä laulunsanat. Googlella laulujen nimillä.
Näyttäpä ihanalta!
VastaaPoistaOli kiva kun löydettiin lyhyen ajomatkan päästä tuollainen uus retkipaikka. Vanhat kun jäi etelään :). Mä en malttais odottaa kevättä!
Poista