Valoja pimeyteen

Kirkasvalolamppu. Se on hankintalistalla seuraavana.

Silloissa oli kivat valot ja harmittikin kun ei ollut jalustaa mukana.

Lastenhuone sai yövaloksi jouluvalo-osastolta jääkarhun. Se onkin ollut lasten mukana komeroissa ja majoissa kun on pattereiden ansiosta helposti liikuteltava. Toivottavasti ei tarvi vaihtaa pattereita kovin usein.

Muualla talossa on jo talvitähti ;), pari kynttelikköä... ja kesähuoneessa ja keittiössä myös yhdet valot. Paljon kivempi tunnelma iltaisin.

Heräsin tänään tasan kello 15.00 ilman herätyskelloa. Pitkästä aikaa sain nukkua niin pitkään kuin unta riitti. Ja sitähän riitti.
Mies taas lähti illalla kohti etelää. Sain onneksi samalla oven avauksella rakkaita naisia iltakylään.
Ja iltapäivällä kävi E lasten kanssa.

Vein illalla tavaroita kellariin.
Meninpä sitten liukastumaan tai sotkeutumaan jalkoihini yläportailla pahvilaatikot ja pari naulasta listaa sylissäni. Puristin melkein naulan kädestä läpi, kaadoin ja tiputin siivousvälineitä portaiden sivuilta alas, tipuin itse pari porrasta ryminällä tavaroiden kans ja jäin lopuksi rääkymään ikävästi muljahtanutta nilkkaa puoliväliin portaita.
Itku johtui pettymyksestä. Pari kertaa liikunnassa menneet nivelsiteet kun antoi aika mukavasti periksi. Viime kerrasta on jo viitisen vuotta, mutta vieläkin muistan sen vähemmän mukavana kokemuksena. Toivottavasti nyt ei mennyt kauhean pahasti, koska pari kolme kuukautta nilkkavammaisena ei kauheasti innosta.
Jotain sieltä meni kun vielä useammankin tunnin jälkeen särkee ja tuntuu pahenevan vain. Vähän on turvoksissa, mutta tällä kertaa ei kauhean mustana oo jalka. Toivotaan parasta.

Hyvää alkavaa viikkoa ja isosti tervetuloa uudet lukijat :)