Valitusta

Täällä sairastetaan ja koitetaan pitää pää kasassa vielä viimeiset pari päivää.
Lauantaina illalla alkaa mun hermoloma. Kolme vuorokautta saaressa kera ystävän. En vois oikeesti enempää odottaa. Ihan sama sataako vai paistaa sen ajan.
Lasken oikeesti s-e-k-u-n-t-e-j-a!
Viimeiset pari päivää on ollu ihan hirveitä. Kamalia. Surkeita. Muutamaan otteeseen oon niin meinannu karata kotoa ja jättää kaikki taakse. Muuttaa autiolle saarelle. Yksinäiseen majakkaan keskelle merta.
Johonki paikkaan jossa ei koko ajan joku roiku lahkeessa tai tississä ja itke vaativasti ja kiukuttele. Ei oo hyvä yhdistelmä miehen työreissu ja kotona kaikki kipeitä ja kiukkusia.
Oon tavallista niin paljon äkäisempi ja lyhytpinnasempi pää täynnä räkää ja lihakset kolottaen. Mitähän naapuritkin ajattelee?

Reissuun lataan kameran akun täyteen ja tyhjennän muistikortit. Valvon myöhään ja nukun pitkään.