Lempipaikka lähistöllä

Säännöllisen epäsäännöllisesti on päästävä merenrantaan tai merelle. Onneksi se on tuossa "kivenheiton" päässä.
Sunnuntaina käytiin lasten kanssa nauttimassa ilta-auringosta venesatamassa ja uimarannalla.
Ahdistuin siitä, kun aurinko laskee paljon aikaisemmin kerrostalojen keskellä. Se laskee niiden betonimöhkäleiden taakse vaikka oikeasti se paistaa vielä pitkän tovin.

Mua on alkanut oikeasti ahdistamaan kerrostaloasuminen ja kaupungin tukkoisuus. Nyt muistan miksi halusin muuttaa Krunikasta pois vaikka se onkin niin ihana paikka. Jos meidän pitää asua kerrostalossa tulevaisuudessa, niin toivon sen sijaitsevan niin korkealla, että näkee taivaan, kattoja ja ehkä merenkin.

Tänään on hyvä päivä pestä ikkunat ja parvekelasit ja käydä kirjastossa. Mies taas työreissussa.

Ps. En malta odottaa perjantaita ja uutta Vain elämää -jaksoa. Aivan ihana ohjelma!