Ehkä ei. Mutta onhan nuo maisemat aika komeat.
Heräsin aikaisemmin kuin pitkään aikaan. Aamu oli hämärä ja sumuinen kun sekoittelin kaakaon valmiiksi maitopurkkiin kouluunlähtijöille. Kun saattelin osan porukasta matkaan, aamu oli kirkastunut ja sumu jo osittain hälvennyt, mutta kokonaan se ei ole hävinnyt vieläkään. Ei ole hävinnyt muutamaan päivään.
Pienimmille viritin vanhan videolaitteen aulaan ja laitoin vhs:t pyörimään. Tulipa nostalginen olo niitä selatessa ja kelaillessa alkuun. Voi mitä aarteita sieltä löytyikään! Koska ulkona on märkää, tämä päivä vietetään katsellen vanhoja videoita peittojen mutkista, juomalla kaakaota ja rakentamalla maja. Leipoakin voisi.
Lastenhoitamiskeikan loppuessa mies lähtee työporukan kanssa viikonlopun viettoon eikä me siis nähdä viikkoon. Tuntuu ihan viikonlopulta jo nyt.
Kaksi unesta pehmeää heräs päiväunilta. Mukavan lokoisaa keskiviikkoa kaikille!
Ps. Mielessä siintää lämpimiä maita ja pari tiettyä kylmää kuukautta. (Ehkä) viimeinen vuosi kotona lasten kanssa pyörähtänyt käyntiin. Suunnitelmissa ottaa siitä kaikki ilo irti. Peukut pystyyn!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit piristävät, kiitos! :)