Päivällä tullut vanha mustavalkoinen suomileffa sai ajatukset lapsuuden tuttuihin maisemiin. Rantatielle ja jokivarteen jotka kuvissa näkyy. Tuossa samaisessa elokuvassa näkyy myös se ystäväperheen entinen pohjalaistalo jota kovasti ikävöin vähän väliä. Jota ilman lapsuus ois ollut niin erilainen.
Jo tasan vuosi siitä kun ollaan viimeksi käyty pohjoisessa asuvien ystävien, lasten papan luona, sukulaisissa ja mun mummolassa.
Onneksi on facebook ja blogit. Mutta olishan se aika jo tulla käymään.
Kiitoksia päivän piristyksestä anonyymille lukijalle joka kaupan kassalla ilmottautui lukijaksi! Menin ihan hämilleni, mutta sait kyllä hyvän mielen aikaan :). Hauska sattuma. Tätä lukee siis muitakin kuin lukijoiksi ilmoittautuneet (ja anonyymeinä pysyttelevät sukulaiset jne.). Hassua.
Mulla on jo kauan ollut ihan järkyttävän huono muisti. Siitä on jo haittaakin.
Yks asia mikä mua on ärsyttänyt, on kermat ja muut jotka käytän osittain, mutta ne sitten jää käyttämättä kokonaan koska en muista milloin oon avannut ne. Ratkaisin asian ainakin hetkeksi tänään pyykkipojilla ja polttokolvilla. Toivottavasti helpottaa. Voihan noita käyttää muuhunkin.
Hei, hyvä idea!! Pitääpä kans tehä noin,,, samanlainen homespää täälläkin! Tänään vein yhen tunnin myöhässä kouluun, oli poikkeuspäivä ja en muistanut enää... huh!
VastaaPoista