Sateenkaaria

Viikonloppu oli vieraita täynnä. Miesten ollessa jalkapalloturnauksessa me kierreltiin kirppiksillä ja Ikealla. Sunnuntaina myyrmäen kirppiksen jälkeen mentiin myös stadionille seuraamaan pelejä.
Ilma oli jo jäätävän kylmä varjossa ja syksyinen Helsinki ihana.
Illalla saatiin vielä yllätysvieraita parin tunnin matkan päästä iltapalalle. Käytiin ennen lähtöä kävelemässä rannalla porukalla ja nukutettiin lapset autoon ilta-ajelulla.
Ajelulla mietittiin muuttoa pois pk-seudulta. Ainahan sitä pääsee takas. Nyt se olis vielä helppoa kun lapset ei ole koulussa. Tiedän että miehelle se tulee olemaan kova pala. Sillä kun on mahtava ja täydellinen työporukka täällä. Paljon ystäviä ja vakituiset pelivuorot jne.
Toisaalta en haluais vaatia muuttoa lähemmäs ystäviä ja muita ja viedä samalla mieheltä kaikkea tuota, mutta minä kaipaan enemmän läheisiä ystäviä lähelle illanviettoineen ja päiväkahveineen. Eikä lapsillekaan ole sama näkeekö ne useammin tuttuja kavereita kuin satunnaisia lapsia puistossa. Vanhempi jo selvästi kaipaa kovastikin liian kaukana asuvia kavereitaan.
Ensimmäistä kertaa ikinä mulle tulee myös olemaan oikeasti haikeaa lähteä mistään.